In­tia­lai­set stu­diot suol­ta­vat ker­takäyttö­rai­naa liu­ku­hih­nal­ta. Lai­nauk­sia ote­taan hol­tit­to­mas­ti sieltä täältä. Pin­nal­le si­ro­tel­laan ni­mel­li­nen ri­paus in­tia­lai­sia maus­tei­ta, tässä ta­pauk­ses­sa nais­ten alis­ta­mi­nen ja pa­hoin­pi­te­ly.

Nuo­ri­pa­ri läh­tee viettämään an­sait­tua omaa lo­maa. Au­to käyn­tiin, nok­ka koh­ti pro­vins­sia. Työst­res­seistä on päästävä. Odot­ta­ma­ton­ta mut­ta tot­ta, moot­to­ri­tieltä nous­taan väärästä liit­tymästä. Vas­tas­sa odot­taa sisä­siit­toi­suut­ta, kylä­po­lii­si­kor­rup­tio­ta, odot­ta­mat­to­mia su­ku­liit­tou­tu­mia sekä pelkästään vä­ki­val­taan tai­pu­vai­sia ih­mi­siä. Tien­var­si­kau­hun pro­lo­gi on luet­tu.

E­si­ku­vat pais­ta­vat räi­keinä ko­ko kak­si­tun­ti­sen ajan. Leik­kauspöydällä oli­si tar­vit­tu rons­kim­paa otet­ta, käyttö­ma­te­riaa­lia ei ole edes ly­hy­te­lo­ku­vak­si as­ti. Esiin­ty­viä tai­tei­li­joi­ta oh­ja­taan van­han lii­ton pe­rin­tei­den mu­kai­ses­ti. 28. Rak­kaut­ta ja Anar­kiaa –­fes­ti­vaa­lin oh­jel­mis­toa. (VA)