Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Ikuistetut hetket

Maria Larssons eviga ögonblick 

Elokuva

Jes­per Ch­ris­ten­sen on kah­des­sa vii­mei­sessä Bond-­fil­missä se kylmä­silmäi­nen, kil­pi­kon­na­hi­piäi­nen su­per­ri­kol­li­nen, Mr. Whi­te.

Jes­per Ch­ris­ten­sen on kah­des­sa vii­mei­sessä Bond-fil­missä se kylmä­silmäi­nen, kil­pi­kon­na­hi­piäi­nen su­per­ri­kol­li­nen, Mr. Whi­te. Ikuis­te­tuis­sa het­kissä tans­ka­laisnäyt­te­lijä on mitä her­kin her­ras­mies, Se­bas­tian Pe­der­sen, jo­ka koh­ta­lok­kaas­ti muut­taa ta­val­li­sen per­hee­nemännän ki­tu­liaan ar­jen 1900-lu­vun alun Malmössä.
Her­ra Pe­der­sen pitää va­lo­ku­vaa­moa. Kun Ma­ria Lars­son (Ma­ria Heis­ka­nen) saa­puu myymään ar­pa­jais­voit­toa, Con­tes­sa-pal­je­ka­me­raa, Pe­der­sen vaa­tii, että rou­va en­sin it­se ko­kei­lee, mil­lai­sia va­lo­ku­via sillä saa.
Ja Ma­rial­la on silmää. Ti­lan­teil­le, tun­nel­mil­le, yk­si­tyis­koh­dil­le ja en­nen kaik­kia ih­mi­sil­le. Pe­der­sen ja ka­me­ra mul­lis­ta­vat Ma­rian maail­man. Ky­se ei ole in­to­hi­moi­ses­ta rak­kaus­ta­ri­nas­ta tai ly­hyestä ihas­tuk­ses­ta. Ma­ria­han on omal­la ta­hol­laan nai­mi­sis­sa Sig­gensä (Mi­kael Persb­randt) kans­sa. Heillä on koh­ta seit­semän las­ta. Ja Pe­der­sen on kai­no, eron­nut ikä­mies. Suh­tees­sa hei­jas­tuu toi­nen mah­dol­li­suus, rin­nak­kai­nen to­del­li­suus, rou­va Lars­so­nin laa­je­ne­va ho­ri­sont­ti.
Sisäi­nen maail­ma
A­vio­liit­to Sig­gen kans­sa on myrs­kyisä. Mies puur­taa, mut­ta on vä­ki­val­tai­nen. Sa­ta­majätkäl­le mais­tuu vii­na rait­tius­seu­ran va­roi­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta. Las­ten ja ko­din­hoi­don ohel­la vel­vol­li­suu­den­tun­toi­nen Ma­ria om­pe­lee, pyykkää ja sii­voaa saa­dak­seen per­heel­le ela­tuk­sen Sig­gen työttö­myys­jak­so­jen ai­ka­na.
Sig­gen mie­lestä vai­mo on kylmä, kun sek­siä­kin saa vain, jos py­syy rait­tii­na. Va­lo­ku­vaus­ta mies pitää kot­ko­tuk­se­na. Vaik­ka siitä­kin ale­taan pian Ma­rial­le mak­saa, kun naa­pu­rit ha­lua­vat ikuis­te­tuk­si it­sensä ja por­va­rit omai­suu­ten­sa.
E­lo­ku­van lo­pul­la Lars­so­nin per­heen po­lion sai­ras­ta­nut nuo­rin su­kel­taa ve­den al­la, kos­ka saa ol­la siellä omien aja­tus­ten­sa kans­sa. Sa­maan ta­paan ka­me­ra avaa Ma­rial­le tien sisäi­seen maail­maan. Ajan tyy­liin Ma­ria ot­taa huk­ku­nees­ta tytöstä ku­van tämän äi­dil­le muis­tok­si. Pe­der­sen kiin­nos­tuu kui­ten­kin Ma­rian har­joi­tu­so­tok­ses­ta, jos­sa ruu­miin lisäk­si ik­ku­nois­sa nä­kyvät ute­liai­den las­ten hah­mot.
– Mitä näet, kun kat­sot ka­me­ran lä­pi, ky­syy Pe­der­sen. Ehkä Ma­ria nä­kee sa­man kuin per­ho­sen hei­jas­tues­sa lins­sistä hä­nen käm­me­nel­leen. Tun­tuu kuin het­keen to­del­la voi­si tart­tua: ka­me­ral­la.
Per­soo­nal­li­suu­den ke­hittä­mi­nen ja oman paik­kan­sa löytä­mi­nen ovat Ikuis­tet­tu­jen het­kien tee­mo­ja. Maail­ma voi ol­la ty­ly suo­rit­ta­mi­sen ja epäon­nis­tu­mi­sen paik­ka niil­le, jot­ka eivät kos­kaan koe eri­tyi­syyttään. Troel­lin fil­missä näitä ek­sy­neitä on so­sia­lis­ti Eng­lund (E­mil Jen­sen). Sig­gen ka­ve­ril­le tu­lee seinä vas­taan, kun aat­teen lisäk­si pettää vielä rak­kaus­kin. Koh­ta­lo­to­ve­ri on Ma­rian tyttä­ren kou­lun In­ge­borg, jo­ka syr­jit­tynä ja syrjäy­ty­neenä ka­toaa lah­den jääl­le.
Heis­ka­sen elo­ku­va
Mi­kael Persb­randt tun­ne­taan van­has­ta tv-sar­jas­ta Beck ja uu­des­ta Syyttömänä tuo­mit­tu, myös tuo­rees­ta fil­mistä Kau­to­kei­non ka­pi­na – ja oi­keas­taan jo­ka toi­ses­ta ruot­sa­lai­se­lo­ku­vas­ta. Persb­randt osoit­taa voi­mal­li­ses­ti niin Sig­gen va­loi­sat kuin pi­meät­kin puo­let. Ma­rian päätök­sen py­syä mie­hen rin­nal­la mel­kein ymmärtää.
Mut­ta hie­nos­ta Ch­ris­ten­se­nistä ja upeas­ta Persb­rand­tis­ta huo­li­mat­ta tämä on suo­ma­lai­sen Ma­ria Heis­ka­sen elo­ku­va. Hä­nen Ma­rian­sa on pidät­tyvä ja eleetön, lu­ja nai­nen, jo­ka saa kas­vaa. Jan Troel­lin ka­me­ral­le Ma­ria avau­tuu en­sin va­ro­vas­ti kuin ar­ka eläin, mut­ta lo­pus­sa sil­mien kim­mel­lys ja elämän täy­tey­destä ker­to­va pie­ni hy­my va­lai­se­vat val­ko­kan­kaan.
Heis­ka­sen rin­nal­la si­vuo­sas­sa nähdään Ma­ria Lundq­vist, Klaus Härön Äi­deistä par­haim­mas­ta ja Uu­des­ta ih­mi­sestä tut­tu naa­pu­ri­maan Me­ryl St­reep. Lundq­vist on suu­ren­moi­nen, mut­ta hän ei voi­si ol­la ta­ri­nan Ma­ria. Ruot­sa­laisnäyt­te­lijä pulp­puaa il­mai­sua si­vu­roo­lis­saan sil­loin­kin, kun on hil­jaa. Heis­ka­sen vah­va ole­mi­nen ja luon­to riittävät. Hä­nen Ma­rian­sa on täy­del­li­nen.
Oh­jaa­ja­na Troell ei nyt ku­vaa poik­keu­sih­mi­sen elämä­ker­taa, vaan näyttää vai­mon­sa su­vun kaut­ta juu­ret ko­ko Ruot­sin ke­hit­ty­mi­sel­le vau­raak­si ja mal­til­li­sek­si Poh­jo­lan hy­vin­voin­ti­val­tiok­si. Yhä har­vem­min osuu sil­miin elo­ku­va, jo­ka niin kuin Ikuis­te­tut het­ket ker­too ko­ko­nai­sen ta­ri­nan — ku­ten par­haat va­lo­ku­vat. (HB)
15/02/2009

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2008Kesto: 133 minuuttia
Julkaisija: Sandrew Metronome 
  
 
Ikäraja:
(11)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 11 vuotta.
VET: 112307  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (Sandrew Metronome) ellei toisin mainita.

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy