Kol­me­tois­ta­vuo­tiaan Jen­na Rin­kin haa­ve en­ne­nai­kai­ses­ta van­he­ne­mi­ses­ta to­teu­tuu odot­ta­mat­ta. Hyvän ystävän Mat­tin lah­joit­ta­ma toi­veet täyttävä tai­ka­jau­ho Jen­nan kas­voil­la muut­taa tei­ni­tytön kypsäk­si kol­me­kymp­pi­sek­si. Ai­kui­suu­den au­tuus osoit­tau­tuu kui­ten­kin to­del­li­suu­des­sa huo­mat­ta­vas­ti ar­vel­tua mo­ni­mut­kai­sem­mak­si, var­sin­kin kun Jen­nan muis­ti­ku­vat ku­lu­neil­ta vuo­sil­ta ovat pyyh­kiy­ty­neet. Me­ne­tet­ty ystä­vyys Mat­tin kans­sa jäl­leenläm­mi­tellään – ku­ten odot­taa so­pi­kin. Kas­vot­to­mak­si jä­te­tyn, har­vi­nai­sen ty­perän ro­mant­ti­sen ko­me­dian kan­si­leh­dessä mai­nos­te­taan tämän ole­van ”­lois­ta­va tref­fi­lef­fa”. Kump­pa­niaan voi­si kun­nioit­taa ken­ties myös va­lit­se­mal­la toi­sin. Jen­ni­fer Gar­ner on roo­lis­saan ”­hen­ki­ses­ti hy­vin säi­ly­neenä” kol­mi­kymp­pi­senä mai­nio.