Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
DVD

127 tuntia

127 Hours 

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Tekniset tiedot

Formaatti: DVD
 
Vuosi: 2010Kesto: 90 minuuttia
Julkaisija: FS FilmKuva:
Anamorfinen 1.85*
Ääniraita: Dolby Digital 5.1
 
Ikäraja:
(13)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 13 vuotta.
VET: 249163EAN: 6438044293357

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (FS Film) ellei toisin mainita.

Elokuva

Dan­ny Boy­le ei petä.

Dan­ny Boy­le ei petä. Brit­tioh­jaa­ja pyr­kii te­kemään jo­kai­ses­ta elo­ku­vas­taan eri­lai­sen, ja siinä hän on­nis­tuu nyt­kin. 127 tun­tia ei tar­koi­ta fil­min kes­toa. Ky­seessä on tiuk­ka puo­li­tois­ta­tun­ti­nen so­vi­tus to­si­ta­ri­nas­ta. Pääo­sas­sa Os­car-eh­do­kas Ja­mes Fran­co vas­tanäyt­te­lijänään Yh­dys­val­tain Uta­hin kan­jo­ni.
Kal­lio­kii­pei­lijä Aron Rals­ton jou­tui vuon­na 2004 kir­jan­sa ni­men mu­kai­ses­ti sin­nit­te­lemään vii­si vuo­ro­kaut­ta ”­Ki­ven ja ko­van pai­kan vä­lissä”. Friik­kion­net­to­muus Blue­john-kan­jo­nis­sa sat­tui us­ka­li­kol­le juu­ri, kun ku­kaan ei ol­lut nä­kemässä eikä kuu­le­mas­sa. Siitä Rals­ton oli it­se pitä­nyt huo­len läh­tiessään au­tio­maa­han vies­tiä jättämättä.
Ja­mes Fran­co on nous­sut kuin sa­laa näyt­te­lijöi­den täh­ti­luok­kaan. Hän on Guc­cin mal­li­poi­ka, mut­ta va­lit­see iso­jen elo­ku­vien ohel­la val­ta­vir­ras­ta poik­kea­via roo­le­ja, oh­jaa it­se­kin ja te­kee tai­det­ta. Uu­sim­pa­na pro­jek­ti­na Fran­co työs­ti Gus Van San­tin lois­ta­van elo­ku­van Mat­kal­la Ida­hoon (My Own Pri­va­te Ida­ho, 1991) ylijäämä­ma­te­riaa­lis­ta näyt­te­lijä Ri­ver Phoe­ni­xin fil­mi­pot­re­tin ot­si­kol­la My Own Pri­va­te Ri­ver. Fran­co on­kin mo­ni­puo­li­sim­pia uu­sia ame­rik­ka­lai­sia miesnäyt­te­lijöitä. Hä­nessä on sa­maa ko­kei­lun­ha­lua ja pe­lot­to­muut­ta roo­li­va­lin­nois­sa, mikä oli tyy­pil­listä tur­han nuo­re­na kuol­leel­le Ri­ver Phoe­ni­xil­le.
Ai­van esi­ku­van­sa ka­ris­maa tai osaa­mis­ta Fran­col­ta ei vielä voi odot­taa. Tar­vit­tai­siin myös se unel­ma­roo­li täsmäe­lo­ku­vas­sa. Mut­ta 127 tun­tia hyö­dyntää hy­vin näyt­te­lijän jous­ta­vuut­ta, jo­ka­mie­hen vä­littö­myyttä ja eten­kin huu­mo­ria. Toi­vot­to­man tun­tui­ses­ta kii­pe­listä huo­li­mat­ta hah­moa ei käy sää­lik­si. Niin neu­vo­kas Rals­ton kan­jo­nin­ko­los­saan on. Fi­lo­so­fi­sel­la tyy­ney­dellä hän val­mis­tau­tuu hyväk­symään myös ki­vi­sen hau­ta­paik­kan­sa.
Lois­to­jak­so fil­min­te­koa ja näyt­te­le­mistä on Fran­con yh­teis­pe­li vi­deo­ka­me­ran kans­sa. Traa­gi­nen to­del­li­suus ei sul­je pois eläh­dyttävää it­sei­ro­niaa.
Ko­kei­lu­na yh­den hen­kilön fil­mistä 127 tun­tia on pie­ni voit­to oh­jaa­ja Boy­lel­le. Ai­van lop­puun saak­ka elo­ku­van­te­kijä ei kui­ten­kaan luo­ta ai­hee­seen tai näyt­te­lijänsä ve­to­voi­maan. Ta­kau­tu­mil­la, ku­vi­tel­mil­la, unil­la ja har­hanäyillä yh­den ti­lan ta­pah­tu­ma­paik­ka la­ven­ne­taan mie­hen aja­tuk­sen sä­teel­le. Vä­hem­pi­kin oli­si riittä­nyt ja kes­kittä­mi­nen kan­nat­ta­nut.
Yk­sin­ker­tai­sen pe­rus­ti­lan­teen elävöittä­mi­sek­si käy­tetään tur­haa ka­me­ra­kik­kai­lua, vaik­ka kii­pei­lijän ka­me­ra- ja vi­deoin­nos­tus pyr­kii sen pe­rus­te­le­maan. Uta­hin erä­maan tu­len­kar­vai­set nä­kymät sekä ih­mi­sen ja luon­non epä­ta­sai­nen kamp­pai­lu tar­joai­si­vat vielä voi­mak­kaam­pia elä­myk­siä il­man A.R. Rah­ma­nin pau­haa­van mu­sii­kin kyy­ti­poi­kaa.
127 tun­tia on tees­ken­te­lemätön ja ai­heen­sa edessä nöyrä sel­viy­ty­mis­ta­ri­na elävästä elämästä. Myön­tei­sek­si ope­tuk­sek­si ki­tey­tyy, kuin­ka ai­na kan­nat­taa ker­toa, jos läh­tee yk­sin sa­moi­le­maan. Ja äi­din soit­toi­hin­kin on vii­sas­ta vas­ta­ta. (HB)

Kuva, ääni & ekstrat

BD:n laadukas kuva ja ääniraita peittoavat selkeällä erolla tämän DVD:n, joka pani jopa epäilemään, että kuvaaja tavoitteli dokumentinomaisuutta huoniolla erottelulla. Tosin ääniraita toimii dynaamisesti. Välillä tuntuu, että Pete Townshendin kitarasoundeista on otettu vaikutteita. Soundtrack on muutenkin hyvä. Biiseistä nousee esille ranskispunkkarin Plastic Bertrandin Ca Plane Pour Moi. Ekstroissa vain viiden min. dokumentit eli tämä on selvästi riisuttu verrattuna BD-versioon. Mukana on digitaalinen kopio. (PS)
22/08/2011
22/08/2011

Traileri

Tämä video on ehkä jo poistettu YouTube:sta. Kokeile kuitenkin?

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy