Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
Kino

Apinatytöt

Apflickorna 

Elokuva

Li­sa Asc­ha­nin esi­koi­se­lo­ku­vaa Api­na­tytöt luon­neh­di­taan ruot­sa­lai­sek­si nai­swes­ter­nik­si.

Li­sa Asc­ha­nin esi­koi­se­lo­ku­vaa Api­na­tytöt luon­neh­di­taan ruot­sa­lai­sek­si nai­swes­ter­nik­si. La­ji­tyyp­piin lo­ke­roi­mi­nen hais­kah­taa mark­ki­noin­nil­ta. Osin se on pääs­syt määräämään tai­teel­li­sia­kin rat­kai­su­ja. Ruk­sail­laan­pa: Bro­ke­back Moun­tai­nin tyyp­pi­nen kään­tei­nen en­si­rak­kaus, ta­pah­tu­ma­paik­ka­na he­vos­tal­li, rek­vi­siit­ta­na il­ma­kivää­ri (jo­ta ei sa­not­ta­vas­ti käy­tetä), pää­hen­kilön ah­ke­ras­ti ku­vat­tu po­ninhäntä, jo­ka ikään kuin muis­tut­taa, niin, po­nin häntää. Näi­den lisäk­si pa­ri tuu­len tyhjän mai­se­man poik­ki tui­ver­ta­maa pö­heikköä eivät vielä län­nen­fil­miä tee. Api­na­tyttö­jen wes­ter­nis­mi on pääl­le lii­mat­tua.
Ru­nol­li­suu­teen pyr­kivänä on­gel­mae­lo­ku­va­na Api­na­tytöt ver­tau­tuu Sid­ney Lu­me­tin he­vos­fil­miin Equus (1977), jo­ka tun­ne­taan vielä pa­rem­min Suo­mes­sa­kin mo­neen ot­tee­seen esi­tet­tynä Pe­ter Shaf­fe­rin näy­telmänä. Siinä tei­ni­poi­ka sa­mais­tui us­kon­nol­lis­ten ja eroot­tis­ten viet­tiensä ris­ti­rii­das­sa he­vo­seen (e­quus = he­vo­nen), seu­rauk­se­na psy­koo­si ja tra­ge­dia. Tun­nel­mis­saan ja eri­lais­ten nuor­ten – vart­tu­neem­pien ja ai­kuis­ten maail­maa si­vus­ta seu­raa­van lap­sen – näkö­kul­mis­sa Api­na­tytöt tuo mie­leen myös Zai­da Berg­rot­hin Hyvän po­jan (2011). Ai­van haet­tu ei ole yh­teys Te­ren­ce Ma­lic­kin Tree of Li­feen (2011). Api­na­tytöissä­kin kas­vu ku­va­taan kär­si­mys­kamp­pai­lu­na, rak­kau­den ja vi­han tais­te­lu­kenttänä. Myös Api­na­tytöissä on pyr­ki­mystä näyttä­mi­seen eikä lii­kaan se­littä­mi­seen. To­ki niin Lu­me­tin, Berg­rot­hin kuin Ma­lic­kin elo­ku­vat ovat – Lu­kas Moo­dys­so­nin edeskäyvästä Fuc­king Åmå­lis­ta pu­hu­mat­ta­kaan — uut­ta ruot­sa­lais­fil­miä on­nis­tu­neem­pia. Api­na­tytöt on Asc­ha­nin de­byyt­ti, ns. roo­kie­fil­mi, jol­la kas­va­te­taan ruot­sa­lai­sia uu­sia fil­min­te­kijöitä.
A­pi­na­tytöt vi­keltävät
Al­kua­se­tel­ma on Api­na­tytöissä­kin kiin­nos­ta­va. Tal­lil­le saa­puu uu­si tyttö, 15-vuo­tias Em­ma (Mat­hil­da Pa­ra­dei­ser), jo­ta sa­man ikäi­nen vi­keltäjätäh­ti Cas­sand­ra (Lin­da Mo­lin) opas­taa he­vos­ten kä­sit­te­lyssä — ja myö­hem­min vähän poi­kien­kin. Kes­kinäi­nen ute­liai­suus ja ihai­lu joh­ta­vat tytöt ystä­vyys­suh­teen ase­mas­ta kes­kinäi­seen kil­pai­luun ja sa­do­ma­so­kis­ti­sia muo­to­ja saa­vaan val­ta­kamp­pai­luun. Oh­jaa­ja ja kä­si­kir­joit­ta­ja eivät pe­rus­te­le rat­kai­su­jaan — jol­lei kat­so­jal­le riitä pa­haen­tei­nen tun­nel­ma, jo­ka on täynnä odo­tuk­sen vä­rinää.
Em­man ja Cas­sand­ran poi­kaystä­vien kiu­soit­te­lu kar­kaa tref­feillä ru­mas­ti kä­sistä. Vä­ki­val­lan uh­ka on il­mas­sa, mut­ta ko­vin oh­jel­mal­li­ses­ti eikä ta­ri­nas­ta it­sestään ki­vut­ta nou­se­va­na. Em­man kas­voil­ta on vai­kea lu­kea mitään ja tytöllä sa­nat­kin ovat har­vas­sa. Cas­sand­ra taas pouk­koi­lee hen­kilönä, on vuo­ro­tel­len se vah­vem­pi vi­ki­sijän viejä, mut­ta muut­tuu yhtäk­kiä alis­tu­jak­si. Us­kot­ta­vuu­den ää­ri­ra­joil­la ol­laan, kun Em­ma nou­see nis­kan pääl­le sekä suh­tees­sa ro­mah­ta­vaan Cas­sand­raan että yk­sin­huol­ta­jaisään­kin.
Pik­ku­sis­ko Sa­ran alas­to­muus nou­see ympä­ristön silmä­ti­kuk­si ui­ma­hal­lis­sa. Kuin Raa­ma­tun pa­ra­tii­si­ker­to­muk­ses­sa auk­to­ri­teet­ti an­taa ymmärtää rih­man kiertämättö­myy­den ole­van jo­tain syn­tistä ja sa­lat­ta­vaa (toi­sin sa­noen kas­vu sek­suaa­li­suu­teen on li­kais­ta). Ku­vaan­nol­li­suus on hui­pus­saan, kun Sa­ra ly­myää pii­loon kyl­pylän ek­soot­tis­ten vi­her­kas­vien kat­vee­seen. Sat­tu­mus yh­dis­tyy hu­mauk­ses­sa sek­sis­miin. Sa­ra­han on op­pi­mas­sa, että nai­sen tehtävä on miel­lyttää miestä.
Wes­ter­nin lisäk­si Li­sa Asc­han on mai­nin­nut ta­ri­nan in­noit­ta­jak­si lap­sitäh­ti Shir­ley Temp­len ja rans­ka­lais­fi­lo­so­fi Geor­ge Ba­tail­len, jon­ka tun­ne­tuin teos Silmän ta­ri­na (1928) sisältää kal­man­ha­juis­ta sur­rea­lis­tis­ta ero­tiik­kaa. Ba­tail­len ker­to­mus on häi­rit­sevällä ta­val­la kieh­to­va kir­jal­li­nen merk­ki­teos, mut­ta Api­na­tyttö­jen teennäi­nen kei­tos osoit­tau­tuu liian mo­nen ko­kin so­pak­si. Ker­to­mus on päämäärätön ja hen­kilöt epäus­kot­ta­via. Asc­han ei ole vielä mikään Ba­tail­le.
Pik­ku pik­ku bi­ki­nissä
Mut­ta Isa­bel­la Lind­quist on var­si­nai­nen Shir­ley Temp­le! Lap­sioh­jaa­ja­na Li­sa Asc­han kun­nos­tau­tuu. Elo­ku­van tyttö­hah­mois­ta pa­ras, eka­luok­ka­lai­sel­ta näyttävä Lind­quist on nai­seut­taan hah­mot­ta­va­na Sa­ra­na ihas­tut­ta­va, su­ve­ree­ni ja kos­ket­ta­va, jo­pa jou­tues­saan tällä ta­voin oh­jaa­jan ja kä­si­kir­joit­ta­jan ma­ni­pu­laa­tion koh­teek­si. Sil­ti Sa­ra­kin on lo­pul­ta tar­koi­tus­ha­kui­nen ai­kui­sen pro­jek­tio ja hyvää tar­koit­ta­va, fe­mi­nis­ti­nen pro­tes­tiää­ni. Sa­ra ei vai­ku­ta au­tent­ti­sel­ta vää­ris­ty­nei­den ihan­tei­den tu­lok­sel­ta, vaik­ka Lind­quis­tin lap­seut­ta ei käy epää­mi­nen. Pik­ku­tytön ke­hi­tys­kul­ku ei ni­vel­ly iso­sis­ko Em­man ta­ri­naan, vaik­ka se on selväs­ti tar­koi­tus. It­se asia on to­ki mer­ki­tyk­sel­li­nen ja elo­ku­van­te­kijöi­den kri­tii­kin suun­ta kyllä käy selväk­si.
A­pi­na­tytöt ja­kau­tuu yti­meltään kah­dek­si eril­li­sek­si nais­ku­vak­si, pik­ku-Sa­ran ja iso­sis­ko-Em­man. Se on kiin­nos­ta­vaa, mut­ta ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta koh­ta­lo­kas­ta. Ele­ment­tien sat­tu­man­va­rai­nen si­joit­te­lu fe­mi­nis­tiwes­ter­nik­si sot­kee juon­ta, jos­sa ker­rot­ta­vaa­kaan ei riitä pitkän fil­min tar­pei­siin. Ly­hy­te­lo­ku­vas­sa tai tv-no­vel­lis­sa Asc­ha­nin ai­hel­mat näyttäi­sivät lu­paa­vam­mil­ta.
A­pi­na­tytöt pro­vo­soi kat­so­jaa niin, että tie­dos­ta­van va­lis­tuk­sen ja eksp­loi­taa­tion ra­ja häi­lyy kuin ma­nee­sin hiek­kaan piir­ret­ty vii­va. Psy­ko­lo­gi­ses­ti ta­ri­na on epäus­kot­ta­va. Tytöt piir­retään yleispä­teväs­ti, mut­ta mik­si he käyttäy­tyvät näin? On­gel­mien jättä­mi­nen viit­tee­no­mai­sik­si – ”­jo­kin ih­mi­sessä” – tun­tuu hep­poi­sel­ta. Lop­pu ei ole on­nel­li­nen tässä ilot­to­mas­sa he­vos­tyttö­ta­ri­nas­sa, mut­ta va­roi­tuk­sen ase­mas­ta Api­na­tytöt tun­tuu las­kel­moi­van kyy­ni­seltä. Fil­min tyy­li on ko­lean cool. Kau­ka­na ol­laan Ro­bert Bres­so­nin vas­taan­sa­no­mat­to­mas­ta to­tea­vuu­des­ta saa­ti Mic­hael Ha­ne­ken le­vot­to­muut­ta herättä­vistä teok­sis­ta.
De­byy­tik­si Api­na­tytöt ete­nee lin­jak­kaas­ti ja rau­hal­li­ses­ti. Sa­maa sel­keyttä toi­voi­si sisältöön ja te­kijöil­le malt­tia vähän kar­sia idea­lemp­pa­rei­taan. Pih­viä oli­si huo­let­ta voi­nut li­hot­taa niin ta­ri­naan kuin hen­kilöi­hin­kin. Ehkä pie­ni bud­jet­ti­kin, mil­joo­na eu­roa, nä­kyy kes­ke­neräi­syy­tenä. En­si­ko­kei­lu­na pitkästä teat­te­rie­lo­ku­vas­ta Api­na­tytöt on sil­ti pä­tevä. Vä­li­ne on tek­ni­ses­ti hal­lus­sa, mut­ta kä­si­kir­joi­tuk­sen muok­kaa­mis­ta ja elo­ku­val­lis­ta sti­li­soi­mis­ta kai­vat­tai­siin. Kyp­semmällä nä­ke­myk­sellä ra­di­kaa­lit he­vos­tyttö­tee­mat toi­mi­si­vat pa­rem­min. (HB)
08/12/2011

Traileri

Tämä video on ehkä jo poistettu YouTube:sta. Kokeile kuitenkin?

Tekniset tiedot

Formaatti: Kino
 
Vuosi: 2011Kesto: 84 minuuttia
Julkaisija: KinoScreen Illusion  
  
 
Ikäraja:
(11)
Kielletty alle 12-vuotiailta. Ennen vuoden 2012 ikäraja­merkintä­uudistusta tämän julkaisun ikäraja oli 11 vuotta.
VET: 268849  

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (KinoScreen Illusion ) ellei toisin mainita.

Kuvat

Ohjaaja Lisa Aschan
Ohjaaja Lisa Aschan

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.

Kappas.

Nyt ei näemmä tärppejä löytynyt. Mitä jos tsekkaisit saman genren uusimpia elokuvia?

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy