Vuon­na 1876 Ja­pa­ni eli vielä feo­daa­liai­kaa sa­mu­rai­neen, kun teol­li­nen val­lan­ku­mous oli muut­ta­nut länttä, var­sin­kin Yh­dys­val­to­ja sisäl­lis­so­dan kiih­dyttämänä. In­tiaa­ni­so­tien raa­kuuk­sis­ta hen­ki­ses­ti vau­roi­tu­nut kon­ka­ri (Tom Crui­se) pal­ka­taan Ja­pa­niin opet­ta­maan ny­kyai­kais­ta so­dankäyn­tiä kei­sa­rin jou­koil­le.

Sa­mu­rai­den entrée on to­teu­tet­tu upeas­ti, mut­ta ame­rik­ka­lai­nen 160-sent­ti­nen ih­mis­ver­so tun­tuu ole­van jo­ka la­jis­sa mui­ta pa­rem­pi. Tur­han sen­ti­men­taa­li­nen vä­lillä, mikä är­syttää.

Kai­kes­ta huo­li­mat­ta tämä on Tom Crui­sen par­hai­ta roo­le­ja.­Se muis­tut­taa hie­man Ed­gar Ri­cer Burr­pugh­sin sci­fik­las­si­kon Mar­sin san­ka­ri (1911) John Car­te­ria, jo­ka sisäl­lis­so­dan opein ke­hit­tyi no­peas­ti kah­den maail­man miek­kai­li­jak­si. Mut­ta hä­nellä oli Mar­sin ke­vyemmän il­ma­kehän an­sios­ta yli­voi­mai­nen fy­siik­ka. Tus­kin näin oli edes ai­koi­naan Yh­dys­val­taian ja Ja­pa­nin vä­lillä.