Te­le­vi­sion on pak­ko kuol­la. Kaik­kial­la muual­la on tar­jol­la vir­tuaa­li­sia är­syk­keitä, kun pe­rin­tei­nen te­le­vi­sio­viih­de vain ma­sen­taa. Kir­jai­mel­li­ses­ti. Oli­si­ko pai­kal­laan suo­rit­taa koe tie­teel­lis­ten pe­rus­pe­riaat­tei­den mu­kai­ses­ti, ja tut­kia mil­lai­sia hen­ki­siä sai­rauk­sia ja vä­hintään­kin oi­rei­ta jo­kail­tai­nen te­le­vi­sion kat­se­lu ai­heut­taa.

Jos puo­li­tois­ta mil­joo­naa suo­ma­lais­ta kat­soo ko­ti­mais­ta huu­mo­rioh­jel­maa sa­maan ai­kaan, on diag­noo­sin te­ko help­poa.

Ko­kees­ta tu­lee kui­ten­kin pois­ta ne vii­me vuo­sien va­lo­pil­kut, jot­ka eivät to­siaan­kaan tu­le suo­ma­lais­ten viih­teen­te­kijöi­den tuu­tis­ta. Al­ku­peräi­nen Of­fi­ce ja al­kupään Litt­le Bri­tain tu­li­vat bri­teistä. Tans­ka­lai­nen Klov­ni on pääs­syt sa­maan kas­tiin.

Nössö Frank (F­rank Havn) ja jup­pi Cas­per (Cas­per Ch­ris­ten­sen) jou­tu­vat ti­lan­tei­siin, jois­sa kat­so­jan myötähä­peä nou­see ää­rim­mil­leen. To­del­li­suut­ta ja draa­maa yh­dis­te­lemällä te­kijä­pa­ri yltää hie­noon it­sei­ro­niaan. Sa­mal­la ir­vail­laan ta­bu-ai­hei­den kus­tan­nuk­sel­la. Kuu­den le­vyn ko­koel­mas­sa täl­lai­sik­si nou­se­vat oi­keuk­sis­taan it­se­tie­toi­set maa­han­muut­ta­jat, su­ku­lai­set, sek­sinnälkä, por­va­ril­li­suus ja tai­de­pii­rit. Kaik­kein haus­kin­ta on kui­ten­kin se, että so­vi­nis­ti­nen kak­sik­ko pys­tyy fik­sus­ti pilk­kaa­maan hen­ki­ses­ti va­paut­ta­val­la ta­val­la ny­ky­nais­ten ty­pe­ryyk­siä ai­he­pii­rinään sek­siu­te­liai­suus, shop­pai­lu ja ku­lis­sin yllä­pi­to. Suo­mes­sa tästä hir­tettäi­siin mu­nis­ta, ja äk­kiä.