A­ki Kau­rismäen eittämätön vä­li­työ on vah­vim­mil­laan sik­si, että se on niin vah­vas­ti ai­kan­sa tuo­te. Var­so­van liit­to oli men­nyttä, ja en­ti­nen itäb­lok­ki ih­met­te­li, mitä tu­le­man pitää. Bal­tia ta­pai­li en­simmäi­siä it­senäis­ty­mi­sen vuo­siaan.

Pai­kal­li­nen yh­dis­tyy glo­baa­liin, kun kak­si ori­mat­ti­la­lais­ta ro­kua läh­tee viemään vi­ro­lais­ta ja venäläistä nais­ta Georg Ot­sil­le. Kult­tuu­rie­ro­ja ei tar­vit­se ha­kea tässä ne­li­kos­sa ver­ta­si ketä ta­han­sa sit­ten toi­seen.

Elämää vuon­na 1992 pro­ji­soi­daan 1960-lu­vul­le Re­ne­ga­de­sin mes­su­hal­lin Girls Girls Girls –­kap­pa­leen, Hen­ry Thee­lin, Veik­ko La­vin ja jo­pa Shai­kovs­kin sä­ve­lin.

E­lo­ku­va on yk­si Kau­rismäen haus­kim­mis­ta.