Jo­ka­mies Mic­hael Doug­las saa kyl­lik­seen lii­ken­ne­ruuh­kis­ta, pot­kuis­ta, avioe­ros­ta, lä­hes­ty­mis­kiel­los­ta, ylä­luo­kas­ta, piik­ki­lan­gois­ta, gol­faa­jis­ta, ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­loi­den ai­ka­ra­jois­ta, jen­givä­ki­val­las­ta ja ää­ri­mi­li­tan­teis­ta.

Oh­jus­ten­suun­nit­te­li­ja jää työttömäk­si Neu­vos­to­lii­ton ha­jot­tua. Ny­ky­mie­hen ko­ko­ku­va pistää tuu­le­maan. Ab­sur­dia huu­mo­ria LA:n ar­jes­ta.

Suo­ma­lai­set eivät tiedä juu­ri mitään suur­kau­pun­kielämän var­jo­puo­lis­ta. LA:n to­del­li­suus on yhtä kau­ka­na kuin Mo­sam­bi­kin tul­vat. Sil­ti meillä­kin mo­ni pi­mah­taa työ­mat­kal­la.

K­li­see on se, että Ro­bert Du­vall on vii­meistä päivää työtä te­kevä po­lii­si. Ku­vaa ai­heen­sa hy­vin, jos ei ai­van mes­ta­ri­teos ole­kaan.