Kes­ki-ikäi­nen rans­ka­lais­pa­ris­kun­ta, Ale­xand­re ja Alié­nor, ah­dis­tuu ko­ti­mai­se­miin­sa. Ark­ki­teh­ti­mie­hen rat­kai­su on ren­tou­tu­mis­lo­ma pie­nellä am­ma­til­li­sel­la twis­tillä. Poh­joi­si­ta­lia­lai­sis­sa mai­se­mis­sa työs­ken­nel­lyt Fran­ces­co Bor­ro­mi­ni, ba­ro­kin ajan mer­kittävä ark­ki­teh­ti, toi­mii al­ku­sykäyk­senä. Mat­kal­laan pa­ris­kun­ta törmää nuo­riin si­sa­ruk­siin, Gottf­re­doon ja La­vi­niaan. Mie­hiä yh­distää ark­ki­teh­tuu­ri. Omin­ta­kei­nen op­pi­las-o­pet­ta­ja-suh­de syn­tyy no­peas­ti, vain su­men­tuak­seen vä­littömäs­ti. Al­ku­kan­keuk­sien jäl­keen su­ku­pol­vet löytävät toi­sis­taan pal­jon odot­ta­ma­ton­ta. Asiat ete­nevät jo­pa pe­rus­teet­to­man ri­peäs­ti.

Oh­jaa­ja Eugè­ne Green viih­tyy kirk­ko­jen ää­rellä. Ka­me­ra ra­kas­taa pysäh­tyä het­kek­si ark­ki­teh­tuu­rin pa­riin, unoh­taen maal­li­suu­den. Lii­ke kat­keaa myös kak­sin­pu­he­lui­hin. Green lä­hes­tyy pu­hu­jaa suo­ral­la lä­hi­ku­vao­tol­la kas­vois­ta. Ka­me­ra ei lei­kit­te­le, vaan tal­tioi te­ho­kei­no­na jo­kai­sen dia­lo­ginpätkän vas­ta­puo­len näkö­kul­mas­ta.

G­ree­nin uu­tu­kai­nen La sa­pien­za edus­taa jon­kin­lai­ses­ta juo­nes­taan huo­li­mat­ta ko­kei­le­vaa au­teur-e­lo­ku­vaa. La­ji­tyyp­pi on hen­gissä edes yk­sittäis­ten oh­jaa­jien toi­mes­ta. Tämän ha­vait­se­mi­nen ilah­dut­taa näinä ai­koi­na suu­res­ti. Elo­ku­va esi­tet­tiin Es­poo Ci­ne 2015 -fes­ti­vaa­leil­la. (VA)