Yli 10 800 arvostelua
Uusia arvosteluita tuon tuosta.
Kaikki parhaat.
DVD

Lapinlahden linnut 25v - Lennossa 1983-2008

Elokuva:
Kuva & Ääni:
Ekstrat:

Elokuva

Mo­nio­saa­ja­ryhmä La­pin­lah­den lin­nut oli tul­lut 2008 jo sii­hen ikään, että jouk­kion ede­sot­ta­muk­sia oli ai­heel­lis­ta jul­kais­ta DVD-­muo­dos­sa.

Mo­nio­saa­ja­ryhmä La­pin­lah­den lin­nut oli tul­lut 2008 jo sii­hen ikään, että jouk­kion ede­sot­ta­muk­sia oli ai­heel­lis­ta jul­kais­ta DVD-muo­dos­sa. Laa­ja ko­koel­ma kerää yh­teen kon­sert­te­ja vuo­si­kym­me­niltä kol­men le­vyn ver­ran.
Ykkös­le­vy on ni­met­ty Syn­tymäk­si, sisällön ol­les­sa vuo­sil­ta 1983-1993. Vuon­na 1985 tal­len­net­tu La­pin­lah­den sai­raa­lan pi­ha­maal­la tal­len­net­tu ly­hyt kon­sert­ti tii­vistää hy­vin Lin­tu­jen sy­vimmän aja­tuk­sen: mo­ni­tai­deo­saa­mis­ta lä­hiö­ma­kuun. Mik­ko Ki­vi­sen klas­si­nen ”­Te­ro ja minä” va­rioi sa­no­ja al­bu­mi­ver­sios­ta. Mark­ku Toi­kan tul­kit­se­ma ”O­jas­ta nous­taan” osoit­taa hei­kol­la laa­dul­la kuul­tu­na­kin Suo­mi-k­las­sik­koa­se­man­sa. Nuo­ruu­den rai­voi­saa vim­maa.
Vuo­den 1991 synttä­ri­keik­ka yk­si­tyi­sa­sun­nos­ta Loh­jal­ta on ku­van­laa­dul­taan jo pa­rem­paa VHS-set­tiä. Ää­ni on edel­leen ti­las­ta (ka­me­ran mik­ro­fo­nil­la) nau­hal­le tart­tu­nut­ta. ”­Pu­ka'” Oi­no­sen ki­ta­ra do­mi­noi soin­tia, ai­hees­ta­kin. Mie­len­kiin­toi­nen lisä mil­le ta­han­sa yh­tye­koos­teel­le. Hu­pia tar­joi­lee myös La­pin­kier­tueel­la 1991 vi­deoi­tu '­be­hind the sce­nes', näyttäen kier­tue-elämän ta­val­li­sim­pia puo­lia.
Laa­ti­kon par­haak­si an­nik­si ko­hoa­va Van­han Yo-ta­lon 10-vuo­tis­keik­ka vuo­del­ta 1993 on tal­tioi­tu MTV-e­si­tystä aja­tel­len laa­duk­kaam­mil­la veh­keillä, mo­ni­ka­me­ra­mei­nin­gillä. Viih­dear­vo on kor­keam­pi — jos­kin lop­pu­tu­los sa­mal­la mo­nil­la as­tei­koil­la pe­rin­tei­sem­pi. Isom­pi soun­di ei so­vi yh­tyeel­le, mut­ta on ymmär­rettävä va­lin­ta moi­sen juh­lis­te­lun yh­tey­dessä. Vä­liin on haas­ta­tel­tu yh­tyettä ja yleisöä. Sie­lun vel­jien esittämä ”­Van­ha suo­ma­lais­ten poi­kain vi­tu­tus­lau­lu” nou­see ai­van omal­le ta­sol­leen. Edi­toin­ti hämmäs­tyttää. Si­lu Seppälä pyytää epä­vi­rei­ses­ti lisää pi­tuut­ta Pek­ka Poh­jo­lan il­miömäi­sen bas­so­soun­din tu­kies­sa. Pa­rem­pi kui­ten­kin näin päin. ”­Sa­teet tu­le­vat” edus­taa LL-sä­vel­lys­ten etu­ri­viä. Esi­tys ei jää pa­laa­kaan jäl­keen en­nen Pa­te Mus­tajär­ven il­mes­ty­mistä ruu­dul­le. Vie­rai­li­joi­den tul­va vä­rittää kon­sert­tia lop­puun­sa as­ti.
Elämä-kak­kos­le­vyn sisältö on vuo­sil­ta 1997-2000. Ää­ne­kos­ken Leh­to­pee-nau­hoi­tus vuo­del­ta 1997 sisältää pitkän, huo­nos­ti toi­mi­te­tun haas­tat­te­lun. Vuot­ta myö­hem­min ku­vat­tu Bos­nia-Hert­se­go­vi­na -keik­kai­lu on ää­nen­laa­tun­sa vuok­si mah­do­ton kuun­te­lu­ko­ke­mus, set­ti­lis­ta yhtä lail­la. VHS on puo­li­no­peus­ta­soa. Vuon­na 2000 Ta­vas­tia-k­lu­bil­ta on saa­tu na­rul­le jäl­leen mo­ni­ka­me­ra­ku­vaa, kuun­nel­ta­val­la laa­dul­la. Ko­ko keik­kaa ei kui­ten­kaan kat­so­jal­le an­ne­ta.
Vii­mei­sel­le Ikui­suus-le­vyl­le as­ti odot­ta­mal­la saa kä­sil­leen kak­si keik­kaa Ta­vas­tia-k­lu­bil­ta. Heik­ki '­His­ki' Sa­lo­maan pei­jai­sis­sa 2003 al­ku­kei­kas­ta Ti­mo Erängön, Pek­ka Hedk­ro­kin ja Mat­ti Jaa­ra­sen seu­ra­na lau­les­ke­le­vat ja soit­te­le­vat uu­det jä­se­net eivät tun­nu lau­luää­niensä tai per­soo­nien­sa puo­les­ta re­hel­li­siltä. Läm­mit­te­ly­jen­gin jo pi­lat­tua tun­nel­man ja muu­tet­tua yh­tyeen jok­si­kin toi­sek­si, hyökkäävät pai­kal­le vih­doin Ta­pio Lii­no­ja, Mik­ko Ki­vi­nen, Mark­ku Toik­ka, Han­nu Le­mo­la, '­Pu­ka' Oi­no­nen ja Jan No­po­nen. Ylimääräi­set fiit­taa­jat vievät no­peas­ti tun­nel­man jäl­leen toi­saal­le. Ku­va on vä­ri­tyk­seltään ta­sa­pai­nos­sa, jon­kin­lais­ta rock-a­sen­net­ta saa­daan ai­kaan va­lais­tuk­sen ja laa­duk­kaan set­ti­lis­tan myötä. Ää­ni­rai­ta ku­mi­see eten­kin haas­tat­te­luis­sa ja kei­kan al­ku­puo­lel­la, ba­lans­si on ker­ras­saan jär­kyttävä. Haas­tat­te­lu­jen, osin tur­hien, määrä tap­paa kon­sert­ti­ti­lai­suu­den.
Vuo­den 2007 kon­sert­ti on ai­noa hyvä­laa­tui­nen täy­si kon­sert­ti­ko­ko­nai­suus. Vie­rai­li­joi­ta­kaan ei la­val­la nähdä. Ko­koon­pa­no on lä­hes pa­ras mah­dol­li­nen, Pek­ka Hedk­ro­kin kor­vaa vak­ka­ri­tuu­raa­ja Jus­si Lis­ki. Set­ti­lis­ta on pa­pe­ril­la hit­ti­pa­raa­tia kes­kit­tyen al­ku- ja kul­ta-ai­ko­jen tuo­tan­toon. ”­Te­ro ja minä” sekä ”­Lip­pu­tan­gon nup­pi” kuul­laan en­si­ker­taa mah­dol­li­suuk­sien lä­hes­tyessä lop­pua. Lähtö­koh­dis­ta huo­li­mat­ta, to­teu­tus py­kii. ”O­jas­ta nous­taan” avaa kon­ser­tin ty­perällä tois­toint­rol­la ja Mark­ku Toi­kan väärästä sä­vel­la­jis­ta start­taa­val­la lead-lau­lul­la. Epä­vi­re vai­vaa Toi­kan, Ki­vi­sen ja Erängön lii­dejä kon­ser­tin lä­pi. Lii­no­ja ja Jaa­ra­nen hoi­ta­vat osuu­ten­sa kun­nial­la. Yh­teis­soin­nis­sa häi­riö on vai­sum­pi, jy­kevä stem­ma­ka­sa soi kel­vol­li­ses­ti. Sa­ma pä­tee huu­mo­ri­puo­leen, liial­li­nen ko­hel­lus on pois­sa. Van­hem­pien se­tien ju­tus­te­luil­le on täy­sin eri­lai­nen kai­ku­poh­ja.
Yh­deksän tun­tia La­pin­lah­den lin­tu­ja on ylian­nos­tus jo­ka iki­sel­le sie­lul­le, vaik­ka le­vyt naut­ti­si­kin tur­val­li­sin vä­lia­join. Mo­ni kon­sert­tipät­kistä ei voi kiin­nos­taa kuin to­si­fa­nia. Jos­kus oli­si hyvä muis­taa, että toi­mit­ta­mi­sen ja tuot­ta­mi­sen tai­dos­sa tär­keintä on roh­keus kar­sia. Niil­le, jot­ka ura­ke­hi­tyk­sestä alus­ta lop­puun kiin­nos­tu­nei­ta ovat, pa­ket­ti on in­for­maa­tio­pi­tois­ta book­le­tia myö­ten pu­res­kel­ta­vis­sa.
Ekst­rat voi­daan las­kea hel­pos­ti myös le­vyn var­si­nai­sek­si ma­te­riaa­lik­si, on­han ne las­ket­tu yh­teis­pi­tuu­teen­kin mu­kaan. En­simmäi­sen le­vyn ekst­roik­si ni­me­tyissä osuuk­sis­sa kuul­laan Van­han Yo-ta­lon keik­ka vuo­del­ta 1983, still-ku­vien juos­tes­sa taus­tal­la. Tik­ka­kos­ken las­ku­var­jo­lei­rillä 1989 hypätään ni­men mu­kai­ses­ti las­ku­var­jol­la. Perään on lii­tet­ty kol­me mu­siik­ki­vi­deo­ta laa­tuk­ri­tee­rien täyt­tymättä. Kak­kos­kan­siin si­do­tut vii­si mu­siik­ki­vi­deo­ta ke­hit­tyvät hiu­kan muu­ta­maa vuot­ta van­hem­mis­ta. Kol­man­nen le­vyn lisänä nähdään ”­Hil­jais­ten mies­ten baa­ri” -mu­siik­ki­vi­deon jäl­keen pa­ri ul­ko­puo­li­sel­ta tun­tu­vaa sket­siä sekä kah­dek­san tun­nin kär­si­myk­sien päät­teek­si va­jaan tun­nin mit­tai­nen lois­te­lias haas­tat­te­lu vuo­del­ta 2008. Kan­si­leh­dykkä sisältää lisänä en­simmäi­sen show:n kä­si­kir­joi­tuk­sen.

Kuva, ääni & ekstrat

VHS-kuvanlaatua on tarjolla runsaasti, onhan kuvaus suoritettu usein edellä mainittuun formaattiin. Kotinauhoituksissa tunnelma jopa kohoaa rätinöiden myötä. Stereo tai mono, kuka niitä laskee. Musa kuuluu vaihtelevalla menestyksellä. (VA)
18/12/2015

Tekniset tiedot

Formaatti: DVD
 
Vuosi: 2008Kesto: 532 minuuttia
Julkaisija: NSMKuva:
1.33
Ääniraita: Dolby Digital Mono
Dolby Digital Stereo
 
Ikäraja:
(S)
Sallittu kaikenikäisille.
  EAN: 6420201301661

© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu. Arvostelun yhteydessä esitettyjen kuvien oikeudet kuuluvat julkaisijalle (NSM) ellei toisin mainita.

Etsitkö tärppejä?

Jos pidät tästä elokuvasta saatat myös olla kiinnostunut näistä. Lisää samojen tekijöiden elokuvia löydät klikkaamalla tekijän nimeä edellä.
© Heinäpään Viestintä Oy ja MetaVisual Oy. Tämän arvostelun ja mediatiedostojen kopiointi on kielletty. Linkitys tälle sivulle on sallittu.
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:MetaVisual OyMobiiliversioNormaaliversioKirjaudu sisään© 2000 - 2024 Heinäpään Viestintä Oy, MetaVisual Oy