Oh­jaa­ja Ta­pio Suo­mi­sen nuo­ri­sok­las­sik­ko osui so­pi­vaan sau­maan, kun hel­sin­kiläi­nen lä­hiö­nuo­ri­so jen­giy­tyi ja Kill Ci­tyssä soi­tet­tiin sa­maan ai­kaan pun­kia ja roc­ka­bil­lyä. Ou­lun kau­pun­gin­teat­te­riin myö­hem­min siir­ty­neen Yrjö-Ju­ha­ni Ren­val­lin kä­si­kir­joi­tus saa­vut­ti hy­vin tar­kas­ti nuo­ri­son ai­voi­tuk­set.

Tark­kai­lu­luo­kan po­jis­ta suu­rin osa kär­sii köy­hyy­destä ja van­hem­pien al­ko­ho­lis­mis­ta. Pää­hen­kilö Jus­sin (E­sa Nie­melä) on­gel­mat ovat oi­keas­taan suo­raan tu­le­val­ta vuo­si­tu­han­nel­ta, kun isän ul­ko­maan­bis­nek­set pitävät ko­din tyhjänä.

E­del­leen hie­noim­pia aloi­tuk­sia. Oh­jaa­ja Suo­mi­nen ku­va­si vai­mon­sa syn­ny­tystä. Tus­kin kos­kaan aiem­min oli elo­ku­vas­sa näy­tet­ty, kuin­ka lap­si to­del­li­suu­des­sa syn­tyy maail­maan. Sa­mal­la muis­tan sa­man aja­tuk­sen, jo­ka ai­na lap­sie­ni syn­tyessä tu­li mie­lee­ni: näytäm­me kaik­ki sillä het­kellä pie­niltä nee­ke­rin­po­jil­ta kuin muis­tu­ma­na siitä, minkä vä­ri­senä ih­mi­nen ke­hit­tyi ä­lykkääk­si. Ikävä kyllä ai­don oloi­ses­ta kaar­tis­ta vain Ka­ti Ou­ti­ses­ta tu­li am­mat­tinäyt­te­lijä.