Pa­pin tyttä­restä tu­lee por­notäh­ti ja rai­vo­rait­tiin lap­ses­ta um­pi­juop­po, mut­ta mikä saa mur­ha­tun kan­sa­lai­sak­ti­vis­tin po­jan vai­ke­ne­maan ja mus­tan lääkä­rin kep­lot­te­le­maan naa­pu­rei­den­sa su­ku­ton­tit? Ro­tu ja rik­kau­det ovat mitä suu­rem­mas­sa mää­rin osa ta­ri­naa, mut­ta elo­ku­va välttää Spi­ke Leen kar­keim­mat yli­lyön­nit ja ker­too mie­len­kiin­toi­sen ta­ri­nan pik­ku­kau­pun­gin ih­mi­sistä, joi­ta tun­tuu yhtä­lail­la pai­na­van sekä men­nei­syys että ny­kypäivä.

Hah­mot ovat lä­hes poik­keuk­set­ta sym­paat­ti­sia ja omal­la pai­nol­laan eteenpäin sol­ju­vat ta­pah­tu­mat in­hi­mil­li­siä. Elämää suu­rem­paa mys­tee­riä ei rat­ko­ta, ja hah­mo­jen ympä­ril­le oli­si voi­nut ra­ken­taa terävämmän­kin draa­man, mut­ta lo­pul­ta elämän­ma­kui­ses­ta elo­ku­vas­ta on vai­kea ol­la pitämättä.