Sinänsä hu­vit­ta­vaa oli, että juu­ri tämä oli en­simmäi­nen elo­ku­va, jon­ka en­si-il­lan ai­ka­na jou­duin heittämään hyväs­tit vii­mei­sel­le penk­ki­ri­vil­le. Missäs silmä­la­sit ovat, jot­ta voin uu­des­taan sy­ven­tyä kos­ket­ta­vaan ta­ri­naan so­keas­ta tytöstä (oi­keas­ti kuu­ro Mar­lee Mat­lin), jo­hon opet­ta­ja (Wil­liam Hurt) ra­kas­tuu. Oma­peräi­nen ti­lan­ne pää­hen­kilöi­den vä­lillä nos­taa tämän va­ka­vak­si viih­teek­si. Pe­rus­tuu Broa­dway-näy­telmään.