”O­let ir­lan­ti­lai­nen. Syn­nyit mie­li­pi­de sisällä­si”. Hyvän vit­sin mu­kaan nei­to ta­pa­si pul­lon ja hen­gen. Yk­si toi­ve oli lu­vas­sa, ja tyttö näyt­ti Lä­hi-idän kart­taa ja ha­lu­si sin­ne rau­han. Hen­ki kie­mur­te­li ja pyy­si hel­pom­paa toi­vet­ta. Tyttö ha­lu­si kil­tin mie­hen, jo­ka ei kat­so ur­hei­lua te­le­vi­sios­ta. Hen­ki pyy­si no­peas­ti näyttämään kart­taa uu­des­taan.

Lä­hi-idän ti­lan­ne on rat­kai­se­mat­ta, mut­ta yhtä mah­dot­to­mi­na pi­de­tyt Etelä-Af­rik­ka ja Poh­jois-Ir­lan­ti ovat jo tu­ke­vas­ti rau­han­tiellä. Vii­mek­si mai­nit­tua voi en­tistä enemmän ih­me­tellä, kun kat­soo elo­ku­van IRA-ak­ti­vis­tis­ta, jo­ka va­lit­si va­si­kan tehtävän. To­si­ta­pah­tu­miin pe­rus­tu­va tril­le­ri poik­keaa eduk­seen ame­rik­ka­lai­ses­ta toi­min­ta­viih­teestä, mut­ta ikävä kyllä me­nettää hie­man otet­taan lop­pu­puo­lel­la.