Kun te­kee pal­jon, mu­kaan mah­tuu hel­miä ja ka­tin­kul­taa. Oh­jaa­ja John Fran­ken­hei­mer on heittä­nyt pal­jon hut­tua­kin, mut­ta kun ky­seessä on po­liit­ti­nen juo­nit­te­lu, hän on omal­la aree­nal­laan. Vä­ki­val­lan vuo­si on sil­ti vä­li­työ.

Jäl­kikä­teen vii­sas­tel­len to­teu­tet­tu tril­le­ri pa­laa Ita­lian hul­luun vuo­teen 1978 en­nen sitä isoa uu­tis­ta, kun en­ti­nen pää­mi­nis­te­ri Al­do Mo­ro kaa­pat­tiin ja ta­pet­tiin.

And­rew Mc­Cart­hy an­toi kas­vot lu­pauk­sel­le näyt­te­lijästä, jos­ta ei sit­ten mitään tul­lut. Nuo­ri re­port­te­ri ereh­tyy ku­vit­te­le­maan Mo­ron kaap­pauk­sen ja jou­tuu ve­ri­seen kon­tak­tiin pri­kaa­tin kans­sa. Sha­ron Sto­ne ei ole ko­vin­kaan huo­no prag­maat­ti­se­na so­ta­ku­vaa­ja­na.