Kum­me­lin pitkät elo­kiu­vat eivät ole kestä­neet dra­ma­tur­gian pitkän kaa­van mu­kais­ta jän­nettä. Ali­vuok­ra­lai­nen on luul­ta­vas­ti tähä­nas­ti­sis­ta pa­ras.

Suo­ra­nai­nen saa­vu­tus on, että ny­kypäivän ti­vo­li­bis­nek­sessä val­lit­se­van nol­la­to­le­rans­sin vas­tai­ses­sa hen­gessä kat­so­jal­le räväy­tetään oi­kea rau­tai­san­nos ho­mo­huu­mo­ria. Lo­pul­ta tämä­kin asen­ne­vam­ma osa­taan kääntää oi­kein päin.

Ai­ka haus­kaa oli ko­ti­kat­so­mos­sa. Mik­ko Ki­vi­nen on nyt pääo­sas­sa, mikä an­taa so­pi­vas­ti ti­laa muil­le Kum­me­li-kas­voil­le.