Jo kan­si ker­too jo­ta­kin. Sen piir­ret­ty ih­mis­jouk­ko muis­tut­taa Alex Kat­zin pop­tai­det­ta. Kai­ken lisäk­si ame­rik­ka­lai­sen kes­ki­luo­kan toi­met­to­muut­ta ku­van­nut Katz oli vas­tikään Suo­mes­sa kevään 2009 tam­pe­re­lai­ses­sa Sa­ra Hildé­nin mu­seos­sa ole­van näyt­te­lynsä vuok­si. Ih­mis­kom­po­si­tios­ta on elo­ku­vas­sa­kin ky­se.

New Jer­seyssä asu­vien sis­ko­jen kaut­ta ku­va­taan eri­koi­sia ih­mis­koh­ta­loi­ta, joi­den tun­ne­vam­mai­suus pa­nee Pa­si­lan ko­mi­sa­rio Kyös­ti Pöys­tin näyttämään in­hi­mil­li­seltä olen­nol­ta. Oh­jaa­ja Todd So­londz vetää huu­mo­ria pe­rin mus­tal­la pens­se­lillä, eikä jätä epä­so­vin­nai­ses­ta ja kak­si­nais­mo­ra­lis­ti­ses­ta ame­rik­ka­lai­ses­ta elämän­ta­vas­ta mon­ta­kaan tu­leh­dus­ta sork­ki­mat­ta. Kaik­ki joh­taa kie­rou­tu­nee­seen sek­sikä­si­tyk­seen, mut­ta ta­ka­na ovat lap­suu­den pa­tou­mat.

So­lond­zin suo­ri­tus­ta pa­ran­taa se, että vas­taa­vat ku­vauk­set, esi­mer­kik­si Ame­ri­can Beau­ty ja Mag­no­lia, tu­li­vat vas­ta tämän jäl­keen. Elo­ku­va on hie­man liian pitkä, ja luul­ta­vas­ti ajoit­tain in­hot­taa jo­pa li­be­raa­le­ja suo­ma­lai­sia.