Tämä fiktiivinen riffi Wolfgang Amadeus Mozartin elämästä on nimetty useille parhaimpien elokuvien listoille.
Tämä fiktiivinen riffi Wolfgang Amadeus Mozartin elämästä on nimetty useille parhaimpien elokuvien listoille. Soraäänet ovat jääneet vähäisiksi. Komeasti lavastattu, puvustettu ja kertomuksenakin mahtipontisesti mitoitettu elokuva on ikävä kyllä puhdasta fiktiota.
Miksi vaivautua tekemään näin taidokkaasti viimeistelty satu, jonka hahmoilla on yhteyttä tosielämään vain nimensä ja ammattinsa verran? Minusta olisi suotavaa, että historialliseksi kertomukseksi puettu elokuva pyrkisi noudattamaan tosipohjaansa mahdollisimman tiiviisti. Jos tähän ei kyetä niin hupailun voisi rakentaa myös nimien osalta uusiksi.
Ei kuitenkaan olla tylsiä, sillä joskus on lupa laskea luikuria. Tosipohjan täydellinen puute sivuuttaen kyseessä on hauska trippi. Säveltäjä sukeltaa syvälle eikä ymmärrä miksi nerokkaat työt jäävät tusahduksiksi Wienin hienostopiireissä. Teiniklopin tapaan käyttäytyvä maestro on hilpeä keskushahmo, jonka peruukissa ei turha historian tomu pysy. Varjoissa vaaniva vastustaja punoo juontaan yhtä aikaa kohdettaan varauksetta ihaillen ja tätä pohjattomasti vihaten. Jopa Jumala saa astua syrjään kun ego kärähtää.
Tämä on elokuvan puitteisiin taidokkaasti istutettu ooppera, komedia, farssi ja vakavailmeinen soidintanssi. Napit vastakkain asetettujen säveltäjien edesottamuksia on viihdyttävää seurata, mutta tosipohjan puute pudottaa tämän samaan kastiin "Nuori Einstein" -tapaisten viihdykkeiden kanssa — ei viihdyttävyydessä, mutta olemassaolon oikeutuksessa.
Elokuva perustuu Peter Shafferin näytelmään. Uudelleenmasteroitu teatteriversio, joka on noin 20 minuuttia lyhyempi kuin ohjaajan versio. Napakammin liukuva teatteriversio saksii syrjään mm. Salierin ja Constanzen suhdetta syventävän kohtauksen.
Jo aiempi blu-ray oli teknisesti komea. Krumeluuri, perukit ja syrjäkujien patina välittyivät kaikki teatterilavasteiden uskottavuudella. Nyt uusi 4K-kuva säätää hivenen ruuvia näyttäen aavistuksen enemmän yksityiskohtia muun muassa kankaiden, puupintojen ja kasvojen tekstuureissa. Parannus HD-tasoon ei ole huikea, sillä yhä useammassa otoksessa tuntuvat tulevan vastaan lähdemateriaalin rajat. Useampi otos jää pehmeäksi, mutta ei koskaan häiritsevissä määrin. Kokonaisuutena on nostalgisen patinoitu kuva, joka on aina vakaa ja levollinen, mutta erottelukyvyltään vain miellyttävän jäsentynyt.
Kuvaa suuremman vaikutuksen tekee ääniraita. Upea ääniraita soi tarkasti ja perin ylväästi sinfonian pauhatessa ja dialogi soljuessa skarpisti. Aiemmassakaan blu-rayssa ei ollut valittamisen aihetta, mutta nyt levyä huomaa soittavansa kovempaa ja mukaan eläytyen. Valtaosa musiikista on Mozartin käsialaa.
Ekstroissa tuttu perusteellinen making of -dokumentti (61 min.) ja uusi napakka kooste tekijöiden muisteluita (23 min.). Kyseessä on The Academy Film Archiven ja The Saul Zaentz Co.:n vuonna 2024 uudelleenmasteroima versio elokuvasta. Kannessa väärä, tunnin liian lyhyt kesto. (IJ)