Aung San Suun tositarinaan perustuva kertomus naisesta, joka pistää elämänsä pantiksi palauttaakseen demokratian kotimaansa Burman kansalle.
Aung San Suun (Michelle Yeoh) tositarinaan perustuva kertomus naisesta, joka pistää elämänsä pantiksi palauttaakseen demokratian kotimaansa Burman kansalle. Vuosikausia kestäneen kotiarestin aikana oxfordilaisesta perheenäidistä kehkeytyy nälkälakon, eristyksen ja suoranaisen vankeuden myötä vapaustaistelun esikuva.
Maailmalla elokuva on saanut osakseen enemmän kritiikkiä kuin kehuja. Kritiikki on kuitenkin kohdistunut enemmänkin ohjaaja Luc Bessonin kenties paatokselliseen otteeseen kuin elokuvan kertomukseen. Hiljaisen väkevästi vääntävä draama pysyykin ilmeisen uskollisena tositapahtumille. Pääosan Michelle Yeoh ottaa niin ikään roolinsa uskottavasti lyhyitä burmankielisiä näytteitä myöten. Yeohin tulkinta luo uskottavan kuvan päättäväisestä naisesta, joka antautuu jalolle päämäärälle ilman katumuksia, mutta ei myöskään ole sokea sen vaatimille hekilökohtaisille uhrauksille. David Thewlissin rooli etätukea antavana aviomiehenä on tässä mainio vastapaino.
Visuaalisesti elokuva on näyttävä tapaus hyödyntäen runsaasti aidolta näyttäviä tapahtumapaikkoja Burmassa, Taimaassa ja Englannissa. Osittain kyse on ilmeisesti Burman hallinnolta salaa kuvatuista otoksista, mutta lopputuloksessa tämä näkyy vain rikkaana tekstuurina eikä vaihtelevana teknisenä kuvanlaatuna.
Elokuva vetoaa tositarinana ja vakuuttaa koskettavan elävänä kuvauksena poikkeuksellisista taphtumista, jotka joutuvat jakaamaan estraadin arkisten vastoinkäymisten ja ilonaiheiden kanssa. Lopulta myös kritiikki ohjaajaa kohtaan tuntuu tarpeettomalta sillä kokonaisuus on kääritty komeaan patinaan, mutta sisältö on kaikkea muuta kuin kliseistä siirappia.
Formaatin puitteissa nätti kuva on vakaa, luonteva ja miellyttävän jäsentynyt. Skarppi ääniraita toistaa dialogin puhtaasti, laukaukset hätkähdyttävästi ja kaiken siinä välissä luontevasti. Ekstroissa hyvä making of (26 min.). (IJ)