Aika rientää nopeasti todellisuudessa saati sitten scifi-elokuvissa.
Aika rientää nopeasti todellisuudessa saati sitten scifi-elokuvissa. Pimeän uhka (Pitch Black) tuntui aikoinaan pirteältä lisältä lajityyppiin, jonka nimi voisi olla vaikkapa “avaruuden hirviöt hyökkäävät tulevaisuuden ihmisen kimppuun toisessa galaksissa”. Elokuva ilmestyi liki15 vuotta sitten, ja harmillisella tavalla tyylitajunsa menettänyt jatko-osakin jo kymmenen vuotta sitten.
Aika on onneksi kypsyttänyt ohjaaja David Twohya tekemään trilogiaansa kunniakkaan lopun. Ensimmäisen osan vahvuus oli luova pimeän käyttö, eikä värifilttereiden käyttö ollut vielä ryöstäytynyt alalla käsistä. Nyt hyödynnetään varsinkin elokuvan yli puolituntisessa alkuosassa valoa, kun Riddick joutuu autiomaaolosuhteiden orjaksi. Tämä osio on elokuvassa parasta, sillä tunnelma on maukkaasti kihelmöivä kuin parhaimmillaan Edgar Rice Burroughsin kirjassa Talttumaton Tarzan ja ylipäätään samaisen ERB:n Mars-sarjassa.
Loppuosa menee rymistellessä Aliens ja Starship Troopers –tyyliin, kun kaksi palkkionmetsästäjäryhmää saapuu planeetalle keräämään tapporahojaan. Tämäkin vaihe, ja mikä tärkeintä, ratkaisevat loppujytistelyt sujuvat melkoisen mielenkiintoisella tavalla.
Laadukas kuva ja ääni. Combolevyllä BD erottuu selvästi edukseen DVD:n rinnalla. Ekstroissa 37 min. dokumentit. (PS)