Huo­nos­sa mai­nees­sa ole­va Har­li­nin al­ku-u­ran tuo­tos osoit­tau­tuu kie­li­pos­kel­la teh­dyk­si rock­bis­nek­sen ja film noi­rin pa­ro­diak­si. Kak­si­mie­li­syy­det ja ala­tyy­lin il­mauk­set voi ha­lu­tes­saan ko­kea pi­rui­lu­na ame­rik­ka­lai­sen viih­teen kak­si­nais­mo­raa­lil­le. And­rew Di­ce Clay vetää ko­meas­ti ai­koi­naan mm. Yard­bird­sin tun­ne­tuk­si te­kemän ”I Ain't Got Youn”. Lop­puu osu­vas­ti 1950-lu­vun roc­kin sven­gaa­vim­paan klas­sik­koon ”­Sea Crui­se”, ei to­sin Fran­kie For­din al­ku­peräi­se­si­tyk­senä.

Kes­ki­ta­son ku­vas­sa on hie­man alia­sing-juo­vaväl­kyntää ja peh­meyttä. Ää­ni­rai­ta toi­mii tuh­dis­ti ol­lak­seen vain Dol­by Sur­round. Ekst­rois­sa vain trai­le­ri, mut­ta se­kin on jo­tain, sillä Fo­xin vä­ki kuu­lem­ma ih­met­te­li, kuin­ka ku­kaan tätä ha­luaa yleensä Eu­roo­pas­sa jul­kais­ta.