Uu­den vuo­si­tu­han­nen Glas­ton­bu­ry-fes­ti­vaa­lei­hin kes­kit­tyvä, 35 vuo­den fil­mi­ma­te­riaa­lil­la höys­tet­ty roc­ku­ment­ti kes­kit­tyy yleisöön eikä bän­dei­hin, mitä voi pitää ai­hee­seen so­pi­va­na, sillä kan­san­liik­keestä, sen tu­hos­ta ja lo­pul­li­ses­ta muu­tok­ses­ta on Ava­lo­nin myyt­ti­sillä mail­la ky­se. Häm­mentävää on huo­ma­ta, kuin­ka 1950-1970 –­lu­ku­jen roc­kia am­men­ta­nut on aut­ta­mat­to­mas­ti pu­don­nut mu­sii­kil­li­ses­ta kyy­distä. Juu­ri mikään ei kos­ket­ta­nut sie­lun sä­ve­liä, oi­keas­taan vain John Ca­len lau­la­ma Ni­con osuus Vel­vet Un­derg­roun­din All To­mor­row Par­tie­sis­sa.