Huhtikuun 2009 tositapahtumiin perustuva jännäri kuvittaa pysäyttävällä tavalla Somalian rannikon tuntumassa tapahtunueen amerikkalais-tanskalaisen rahtialus Maersk Alabaman kaappauksen vaiheita.
Huhtikuun 2009 tositapahtumiin perustuva jännäri kuvittaa pysäyttävällä tavalla Somalian rannikon tuntumassa tapahtunueen amerikkalais-tanskalaisen rahtialus Maersk Alabaman kaappauksen vaiheita. Neljä merirosvoa onnistui nousemaan alukseen ja ottamaan sen kapteenin Richard Phillipsin panttivangikseen miljoonalunnaiden toivossa. Suurin osa muusta miehistöstä onnistui piiloutumaan hyökkääjiltä ja hankaloittamaan näiden toimia aluksen konehuoneesta käsin, mutta kapteenin koettelemus oli tässä vaiheessa vasta alkamassa.
Ohjaaja Paul Greengrassiltä (mm. United 93 ja Green Zone) on lupa odottaa napakkaa, iholle asti tulevaa kerrontaa, ja näin on myös tällä kertaa. Tapahtumat käynnistyvät ilman ylenpalttista taustoitusta luoden kuitenkin riittävästi lihaa sekä miehistön että merirosvojen luiden ympärille, jotta nämä tuntuvat uskottavilta ihmisiltä. Tom Hanks kapteenina tarjoaa väkevän kiintopisteen tapahtumille, mutta myös kapteenin ja miehistön yhteiselosta tuntuisi riittävän aineksia vähintäänkin yhden reality-sarjan verran, eikä ghattia jauhavia merirosovojakaan pueta aivan yksioikoiseen roolitukseen.
Cast Awayn nähneen katsojan ennakkoluulot Tom Hanksin lentopallomonologin toisinnosta osoittautuvat tämän elokuvan kohdalla ilahduttavan turhiksi. Luonnonvoiman lailla etenevänä elokuva luo tunnelmansa vähin elein, mutta ilmiömäisen tehokkaasti: siitä lähtien kun merirosvojen pieni paatti ilmestyy pisteeksi tutkanäytölle tuntuvat tapahtumat vyöryvän päälle periksiantamattomalla väännöllä — ja loppumetreillä puolestaan lähes sietämättömällä hitaudella. Kapteenin rosvojen kanssa harjoittama kylmäpäinen shakki on vaikuttavaa seurattavaa, ja vaikka osa käänteistä tuntuukin kovin onnekkailta jopa elokuviin vaikuttavat otetut elokuvalliset vapaudet pieniltä. Hurjan tien jälkeen koittava loppukohtaus puolestaan tarjoaa odottamattoman tehokkaan sineetin tapahtumille.
Alabaman sisaraluksella keskellä Välimerta kuvattu elokuva luo autenttisen miljöön vaivattomasti. Rahtialuksen sokkeloiset tilat, pelastusveneen räjähdysherkkä ahtaus ja ympärillä yltyvä sotilasoperaatio välittyvät kaikki uskottavasti kotiteatterin turvaan.
Merirosovojen toiminta nähdään elokuvassa organisoituneena rikollisuutena, jota se onkin, mutta täysin puhtain paperein eivät selviä laivanvarustamot, laivaliikenteen suojaksi rakennetut järjestelmät tai edes miehistö itse. Tekijöiden mukaan Somalian rannikon ohi virtaa vuosittain noin biljoonan dollarin edestä tavaraa, mikä ymmärrettävästi muodostaa voimakkaan houkutuksen maailman köyhimpiin kuuluvien alueiden rannoilla. Näin siitäkin huolimatta, että ryöstöjen saaliit todennäköisesti karkaavat rikollispomojen taskuihin Somalian ulkopuolelle. Hyvin tunnetun uhan valossa tuntuu käsittämättömältä, että laivojen suojaus on elokuvassa nähdyllä tasolla — ja, että EU-tehtävissä alueella liikkunut norjalaisalus päätyisi vihdoin merisrosvoja kohdattuaan antamaan näille ruokaa ja juomaa ja korjaamaan näiden rikkinäisen GPS-navigaattorin, kuten eräässä Suomen kanavillakin nähdyssä dokumentissa näytettiin. Sittemin ainakin Alabamalla kuvioihin ovat tulleet mukaan yksityiset aseistetut turvajoukot.
Erinomainen kuva pitää kuosinsa myös hämärässä ja kaikessa tyrskyssä. Passelin tehokas ääniraita taitaa jännityksen luomisen, eikä musiikkiraitakaan eksy Hollywood-nuoteille. Suppeissa, mutta laadukkaissa ekstroissa ohjaajan kommenttiraita ja erinomainen moniosainen making of (58 min.), jolla nähdään mm. uutisklippejä tapahtumista ja kuullaan Phillipsiä itseään ja mm. ohjaajaa ja Hanksia rehellisenä hyvän making of -henkisen materiaalin ohella. (IJ)