Oh­jaa­ja JP Sii­li päät­ti edetä on­nis­tu­neen Ga­ne­sin jäl­keen ai­van uu­sil­le la­duil­le. Sai­raa­lat­ril­le­rin la­ji­tyyp­pi lie­nee­kin Suo­mes­sa li­ki ko­lua­ma­ton mah­dol­li­suus. Elo­ku­van pa­ras­ta an­tia on sen on­nis­tu­nut ku­vaus huip­pu­ki­rur­gien pai­nees­ta, kun sai­raa­la­pai­kat ovat kor­til­la ja lää­ke­tie­de pys­tyy pitämään huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min toi­vot­to­mia ta­pauk­sia hen­gissä. Sa­maan ai­kaan nuor­ten ja toi­veik­kai­den ta­paus­ten hoi­to vaa­ran­tuu.

Hoi­don prio­ri­soin­ti aje­taan sit­ten ta­kau­miin pe­rus­tu­van tril­le­rin kuo­siin. Sydän­ki­rur­gi Pek­ka Va­lin­to (Pet­te­ri Sum­ma­nen) herää koo­mas­ta, mut­ta ei muis­ta lä­hia­jan ta­pah­tu­mia, eikä var­sin­kaan sitä, ku­ka on pa­maut­ta­nut hä­nen päähänsä nau­lan.

Ikävä kyllä elo­ku­van al­ku­puo­li on lei­kat­tu, kä­si­kir­joi­tet­tu ja näy­tel­ty ih­meel­li­sen töksäh­te­levään tyy­liin. Ar­voi­tuk­sen al­kaes­sa lä­hes­tyä rat­kai­sua me­no rau­hoit­tuu on­nek­si. Tämä ei kui­ten­kaan pe­las­ta ko­ko­nai­suut­ta. Myös näyt­te­lijä­suo­ri­tuk­sia voi kri­ti­soi­da. Var­sin­kin nais­ten roo­lit ai­heut­ta­vat myötähä­peää. Ikävämpää to­sin ovat vai­vaan­tu­nut­ta tun­nel­maa luo­vat ra­kas­te­lu­koh­tauk­set.