Buf­fy vam­pyy­rin tap­pa­jas­ta vai­kut­tei­ta ot­ta­nut, poh­jat­to­man huo­no Ste­ven Sea­gal -toi­min­tapätkä eri­kois­jouk­ko­jen ko­men­ta­jas­ta, jo­ka jouk­kon­sa me­ne­tet­tyään ryh­tyy jah­taa­maan syyl­li­siä. Sa­mal­la lu­ke­mat­to­mil­la eri ta­voin haus­ka ta­paus. Jo se riittäi­si me­rii­tik­si että Sea­gal on ker­ran­kin jo­ta­kin muu­ta kuin ex-kom­man­do, mut­ta tässä kaik­ki muu­kin on her­vot­to­mas­ti pie­lessä. Haus­kim­pi­na esi­merk­keinä mai­nit­ta­koon että Sea­gal en­na­koi kot­kan näöllään että maas­sa is­tu­va ros­vo ha­luaa juos­ta poh­joi­seen, ja että var­jos­ta­jan­sa rö­ki­tet­tyään Sea­gal pai­ne­lee taas ker­ran kan­ta­baa­rin­sa.

O­man haus­kuu­ten­sa epä­loo­gi­suuk­sien ja epä­jat­ku­vuuk­sien bon­gaa­mi­sen oheen tuo koh­tauk­ses­ta toi­seen muut­tu­va Sea­ga­lin ää­ni, jo­ka par­haim­mil­laan on san­gen ko­mea vis­ki­bas­so.