Skim­bai­lut on skim­bail­tu. Kak­si las­ta ja vai­mo, jon­ka kans­sa ei juu­ri­kaan su­ju las­ten nuk­ku­maan­me­non jäl­keen. Tut­tu jut­tu kai­kil­le kes­ki-ikää lä­hes­ty­vil­le. Vaik­ka sa­mas­tu­mi­nen on teh­ty hel­pok­si, ei Ch­ris Roc­kin oh­jaa­ma ja pääo­sit­ta­ma ame­ri­ka­naf­rik­ka­lai­nen ko­me­dia pää­se kli­sei­den al­le. Jon­kin­lais­ta eloa ja myötähä­peää saa­daan ai­kaan, kun in­ves­toin­ti­pank­kii­ri me­nee jo­kai­seen lan­kaan, jon­ka tyttö men­nei­syy­destä (Ker­ry Was­hing­ton) vi­rittää. Mo­raa­li­nen ope­tus on täy­sin en­nal­ta-ar­vat­ta­va. Fuck-sa­naa vil­jellään sentään rea­lis­ti­ses­ti. Har­vas­sa jenk­kie­lo­ku­vas­sa sitä käy­tetään näin es­tot­to­mas­ti. Pal­jas­ta pin­taa ei näy­tetä, eikä juu­ri vä­ki­val­taa­kin.

Ku­va näyttää hyvältä ja tar­kal­ta, mut­ta alia­sing-il­miö kum­mit­te­lee tur­han usein ka­me­ran pa­no­roi­des­sa. Kes­ki­ta­son erot­te­le­va ää­ni­rai­ta kes­kit­tyy dia­lo­giin, jo­ka ei sinänsä ole kum­mois­ta. Ekst­rois­sa kom­ment­ti­rai­ta, 11 min. pois­tet­tu­ja koh­tauk­sia ja 2 min. epäon­nis­tu­nei­ta otok­sia.