“­Kun ai­kui­sia pa­net­taa, he te­kevät kau­hei­ta asioi­ta toi­sil­leen”. Klov­nin elo­ku­va­ver­sio ei kes­ki­ty täl­lai­siin fi­lo­so­fi­seen pää­tel­miin, vaan te­ko­jen seu­rauk­siin viemällä hur­maa­van kak­sik­kom­me (Cas­per Ch­ris­ten­sen, Frank Hvam) ka­noot­ti­ret­kek­si naa­mioi­dul­le pa­no­reis­sul­le. To­sin Hvam ei ole asias­ta ko­vin in­nos­tu­nut, kos­ka vai­mo on ras­kaa­na ja mies ha­luai­si to­dis­taa omaa­van­sa isä­po­ten­tiaa­lia. Mu­kaan tu­lee sit­ten kum­mi­poi­ka.

Pa­ras­ta kak­si­kon hölmöi­lyissä on ta­sa­pai­noi­nen tai­tei­lu her­killä aluel­la. He kä­ve­levät kui­lun par­taal­la muun muas­sa ai­he­pii­reis­sa anop­pi ja ona­nia, 12-vuo­tiaan po­jan pip­pe­li ja hyvän ystävän ho­mos­te­lu.

Vat­sa­kat­ke­ro Un­der­berg saa sinä si­vus­sa haus­kan ja ker­ran­kin osu­van tuo­te­si­joit­te­lun. Tans­ka­lai­sil­la on tun­ne­tus­ti va­paa­mie­li­nen asen­ne al­ko­ho­liin. Saat­taa jo­pa ol­la, että suu­ren ky­synnän vuok­si 288 kor­kil­la ei enää saa­kaan Un­der­berg-au­toa.