Eiköhän seik­kail­la äi­din kans­sa. Ter­mi­na­to­rin tv-ver­sio aset­taa hu­vit­ta­vaan va­loon kaik­ki esi­pu­ber­teet­ti­set po­jat, sillä hehän eivät tun­ne­tus­ti kä­ve­le ka­dul­la äi­din kans­sa il­man vii­den met­rin mam­ma­ri­va­raa. He ovat sar­jan ta­voi­te­ryhmä, mut­ta kyllä tätä van­hem­mat­kin kat­so­vat, jos vain kyt­kevät toi­sen ai­vo­loh­kon­sa pois päältä.

Ta­pah­tu­mat ajoit­tu­vat Ter­mi­na­tor 2:n jäl­kei­seen ai­kaan. Ase­tel­ma an­taa mah­dol­li­suuk­sia luo­da pit­kiä kon­ven­tioi­ta, kun äi­ti, poi­ka ja cy­borg-tyttö toi­saal­ta pa­ke­ne­vat po­lii­sia ja mui­ta ro­bot­te­ja, mut­ta sa­mal­la yrittävät estää maail­man­lop­puun joh­ta­neen tek­no­lo­gian syn­ty­mi­sen. Toi­min­nal­li­suu­den lisäk­si dia­lo­gi tun­tuu ve­revältä.

Mut­ta ku­ten ai­na näissä kou­kut­ta­vis­sa sar­jois­sa, en­simmäi­sen tuo­tan­to­kau­den ai­ka­na ei lo­pul­ta saa­vu­te­ta yhtään mitään. Jon­kin­lai­nen vä­li­hui­pen­tu­ma oli­si vä­hintä, mitä kat­so­ja voi­si toi­voa.